Accessibility tools

IoT, Internet of Things, asioiden internet, esineiden internet, ihmisten internet, teollinen internet, internet4.0. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ja paljon hypeä. Ei ihme, että asiakas on ihmeissään. Mutta mitä on tämä asioiden internet? Onko siinä mitään uutta? Kun me Kaltiolla puhumme IoT:stä, kolme asiaa pitää toteutua: 2-suuntaisuus, tietojen yhdistäminen ja automatisointi.

2-suuntaisuus

Ennen IoT:tä puhuttiin m2m (machine-to-machine) kommunikaatiosta. Vähän sama asia, mutta m2m oli pääsääntöisesti yksisuuntainen kanava. Siis joko sensorien lukemista tai toiseen suuntaan laitteiden etäohjausta. Joillakin toimialoilla, kuten teollisuudessa, on tosin kaksisuuntaisuutta tehty jo pitkään. Nyt IoT:n myötä mennään aidosti siihen muillakin toimialoilla. Ei vain lueta informaatiota, vaan sen perusteella myös ohjataan. Otetaan esimerkiksi asunnon lämmitys. Enää ei pelkästään etälueta lämpömittaria, vaan kun lämpötila kohoaa, säädetään lämmönjakoa. Tai lähetetään notifikaatio asukkaan puhelimeen.

Tietojen yhdistäminen useista lähteistä

Tietoa tallennetaan pilveen tänä päivänä monenlaisista sensoreista yhä enemmän. Otetaan edellinen asunnon lämmitys -esimerkki ja lisätään siihen paikkatieto ja sääennuste. Nyt voidaan ennakoida säätilamuutoksia ja säätää lämmönjakoa etukäteen. Rinnakkaista tietoa on valtavasti saatavissa. Tämän mahdollistavat yleistyneet pilvipalvelut ja standardit rajapinnat, joista tietoa voidaan lukea ja yhdistellä. Eikä pelkästään kuluttajadataa, vaan esimerkiksi kaupungit avaavat verkkoon yhä enemmän reaaliaikaisia tietolähteitään kuten joukkoliikennettä (Oulun avoin data). Jaamme myös itse mobiililaitteistamme ja käyttäytymisestämme dataa ihan vapaaehtoisesti, kun tunnemme saavamme sille vastinetta.

Automatisointi

Kaikki automatisoituu. Loput kuolevat pois. Sitä on vääjäämätön disruptio. Tällä hetkellä vielä suurin osa IoT-tiedosta on manuaalisten analyysien ja toimenpiteiden varassa. Tietoa kyllä visualisoidaan ja analysoidaan, mutta se toimii lähinnä inhimillisen päätöksenteon tukena, on kyseessä sitten bisnespäätökset tai tekniset toimenpiteet. Yhä enemmän mennään kuitenkin päätöksenteon automatisointiin. Kun tietty raja-arvo ylittyy, liipaistaan jokin toimenpide. Lisätään siihen historiatieto, algoritmit ja koneoppiminen, niin puhutaan tekoälystä (AI), joka tekee ennakoivia päätöksiä puolestamme.

Lähitulevaisuudessa automatiikka menee yhä pidemmälle. Robotiikka, lentävät dronet, VR (virtuaalitodellisuus) ja AR (lisätty todellisuus) ovat jo tätä päivää. Teollisuudessa käytetään hologrammilaseja. AI löytää sairaudet röntgenkuvista paremmin kuin ihmislääkärit. Autoteollisuus, kuten Tesla, on erinomainen esimerkki. Autot kulkevat sähköllä ja pian kokonaan tekoälyn ohjaamina. Kohta myös täällä Pohjolassa. Olemme mukana tutkimushankkeessa (5G-Safe), jossa tutkitaan robottiautoille ennakoivan tiesään ja kelitiedon välittämistä arktisissa oloissa. Lastenlapsemme tulevat ihmettelemään, että saiko autoja ajaa joskus itse. Ja että oliko ihmisillä omia autoja. Autoilu joukkoistuu, ja ne liikkuvat optimoidusti. Kyyti tulee nappia painamalla tarvittaessa. Mitä tehdään parkkipaikoilla ja -halleilla, kun niitä ei enää tarvita? Entä, kun autot eivät aja enää kolareita? Se on tietenkin pelkästään hyvä asia mutta pari esimerkkiä välillisistä seuraamuksista: autovakuuttaminen nykyisellään katoaa, ja elinsiirroissa valtaosa elimistä tulee liikenneonnettomuuksista. Keinoelimistäkö uusi bisnes vakuutusyhtiöille?

No, takaisin tähän päivään. Miten me autamme asiakkaitamme IoT:ssa käytännössä on, että viemme älyä langattomasti luettavilla sensoreilla laitteisiin ja paikkoihin, mistä sitä ei ole ennen saanut. Oli se lokaatiota, lämpötilaa, kosteutta tai tärinää, niin tuomme sen pilveen päätöksenteon tueksi. Mitä se sitten hyödyttää? Ajatellaan vaikka huoltotoimenpidettä. Enää ei odoteta, että laakeri rikkoontuu, ja soiteta sitten huoltoon, joka tilaa uuden osan, minkä saapumista odotellaan ennen vaihtoa. Nyt ennakoidaan hajoaminen laakerin lämpötilan ja historiadatan perusteella, ja tilataan automaattisesti uusi osa ja huolto paikalle jo ennen rikkoontumista.

Eli 2-suuntaisuus, tietojen yhdistäminen useista lähteistä ja automatisointi. Viedään älyä sinne, missä sitä ei ole ennen ollut. Tätä on IoT nyt.

PS. Paikannus- ja langattomien sensorien ratkaisustamme lisää tietoa täällä.