Jopa 80 % haitallisista kosteuden aiheuttamista seurannaiskustannuksista voidaan välttää Kuivaketju10 -toimintamallin avulla ja panostamalla keskeisimpien kosteusriskien torjuntaan. Kokosimme tarkistuslistan asioista, jotka ottamalla huomioon voidaan varmistaa onnistunut Kuivaketju10:n toteutuminen ja sen myötä kosteusvaurioriskien hallinta ja torjunta rakennuksen koko elinkaaren ajan.
Tällä sivulla esitämme Kuivaketju10-riskilistaan perustuvan tarkistuslistan, jossa on eriteltynä käytännön seikkoja, joita rakentajan tulee varmistaa jo rakentamisen aikana eli työmaavaiheessa.
Mikä on Kuivaketju10?
Kuivaketju10 on kosteudenhallinnan toimintamalli, joka kattaa rakentamisen prosessin aina suunnittelusta rakentamiseen sekä rakennuksen vastaanotosta käyttövaiheeseen. Toimintamalliin kuuluu riskilista, johon sisältyy 10 merkittävintä kosteusvaurioiden riskitekijää. Niiden torjumiseen keskitytään kaikissa rakentamisen vaiheissa.
Kuivaketju10-toimintamallin pääteesit ovat:
- Toimenpiteet kohdennetaan 10:een keskeisimpään kosteusriskiin.
- Valitut kosteusriskit torjutaan kaikissa vaiheissa tilaamisesta käyttöön.
- Torjumisen onnistuminen todennetaan jokaisen riskikohdan osalta.
Kuivaketju10:n ylläpidosta ja jatkokehityksestä vastaa Rakentamisen Laatu RALA ry.
Kosteudenhallintakoordinaattori keskeisessä roolissa
Kun rakennushanke päätetään toteuttaa Kuivaketju10-mallin mukaisesti, tulee hankkeeseen nimetä jo alkumetreillä kosteudenhallintakoordinaattori. Hänellä on keskeinen rooli valvoa ja ohjata Kuivaketju10:n toteutumista koko rakennusprosessin ajan.
Koordinaattorin avustuksella varmistetaan esimerkiksi, että Kuivaketju10:n käytöstä on ilmoitettu asianmukaisesti suunnittelu- ja urakkatarjouspyynnöissä. Rakennushankkeen lopuksi kosteudenhallintakoordinaattori myös todentaa hankkeen suoritetuksi Kuivaketju10-toimintamallin mukaisesti.
Tarkistuslista kosteusriskien torjuntaan
Jokaisen pääriskin alla listataan asioita, joiden tulee olla kunnossa, jotta kyseinen riski voidaan parhaiten välttää.
Riski 1: Rakennuksen ulkopuolelta tuleva kosteus vaurioittaa perustuksia ja lattiarakenteita.
- Maanpinta on kallistettu rakennuksesta poispäin vähintään suhteella 1:20 ja minimissään kolmen metrin matkalta
- Rakennuksessa on toimiva salaojitusjärjestelmä
- Pintavesisuunnitelma on tehty
- Pinta- ja sadevedet johdetaan hallitusti pois katolta ja kaikilta pihan vettä läpäisemättömiltä pinnoilta
- Vaihtoehtoinen sadevesijärjestelmä on tehty, joka johtaa veden riittävän kauas rakennuksesta, jos varsinainen sadevesijärjestelmä tukkeutuu
Riski 2: Sadevesi pääsee tunkeutumaan ulkoseinärakenteen sisälle.
- Julkisivupinnassa tai heti sen takana on yhtenäinen roiskevedenpitävä kerros tai pinta
- Seinärakenne mahdollistaa sisältäpäin tulevan vesihöyryn poistumisen rakenteesta
- Julkisivupinnan taakse päässyt vesi voidaan johtaa hallitusti pois seinärakenteesta (esimerkiksi bitumikermikaistojen tai pellitysten avulla seinän alareunasta, ikkuna- ja oviaukkojen yläpuolelta sekä seinien epäjatkuvuuskohdista)
- Rakenne kuivuu riittävän nopeasti kosteusrasituksen jälkeen
- Toimiva julkisivutuuletus (muussa kuin massiivisissa seinärakenteissa)
Riski 3: Vesikatteen läpäisevä vesi tunkeutuu aluskatteen vuotokohdista yläpohjaan.
- Aluskate toimii vesikatteen tavoin täysin vedenpitävästi
- Aluskate toimii vesitiiviisti myös silloin, kun sadevesi nousee aluskatetta pitkin ylöspäin tuulenpaineen ansiosta
- Vesikatteen läpäisevä vesi poistuu aluskatetta pitkin ulkoseinärakenteen ulkopuolelle
- Aluskatteen ja siihen liittyvien osien ja tiivistysten käyttöikä on vähintään yhtä pitkä kuin vesikatteen.
Riski 4: Kosteutta siirtyy ilmansulkukerroksen vuotokohdista ulkoseinä- ja yläpohjarakenteisiin, jonne sitä tiivistyy vedeksi.
- Kaikki ilmansulun läpiviennit ja liitokset on suunniteltu ja toteutettu pysymään tiiviinä koko rakennuksen käyttöiän ajan
- Sisäpuolinen ilmavuotoluku on alle yksi
- Ennen sisälevytystä suoritetaan lämpökuvaus mahdollisten ilmavuotojen löytämiseksi
- Rakennuksen käyttöönoton yhteydessä suoritetaan virallinen tiiveysmittaus
Riski 5: Väärin mitoitettu ja säädetty ilmanvaihto ei poista ylimääräistä kosteutta vaan pakottaa sen siirtymään rakenteisiin.
- Ilmanvaihto on mitoitettu rakennuksen käyttötavan ja käyttäjien määrän perusteella
- Ilmavirrat on säädetty siten, että rakennuksen painesuhteet ovat mahdollisimman lähellä tasapainotilannetta
- Märkätiloissa on käytössä automaattisesti säätyvä tai manuaalisesti tehostettava ilmanvaihto, joka kuivattaa märkätilan pinnat käytön jälkeen noin puolessa tunnissa
Riski 6: Vesiputkien rikkoutumiset aiheuttavat kiinteistöön laajoja vesivahinkoja.
- Käyttövesi- ja lämmitysputkien tiiveys on varmistettu koeponnistuksella, kun kaikki liitososat ovat vielä näkyvillä
- Käyttövesiputket on asennettu suojaputkeen
- Suojaputki mahdollistaa vuodon purkautumisen tilaan, jossa on lattiakaivo ja vuotoveden kestävät pintarakenteet
- Käyttövesi- ja lämmitysverkoston vuotojen hälytysjärjestelmä on asennettu
Riski 7: Huonosti toteutetussa märkätilassa kosteus vaurioittaa ympäröivät rakenteet.
- Suunnitelmissa on merkittynä lattiapinnan korkeudet vähintään nurkissa sekä lattiakaivon ja kynnyksen kohdalla
- Korkeustasot ja pinnan tasaisuus on varmistettu ennen vedeneristystöitä
- Märkätilan lattiapinnan kallistukset johtavat veden lattiakaivoon
- Pinta on tasainen ja vesi ei lammikoidu lattialle
- Lattiapintaan on tehty ainoastaan välttämättömimmät viemäriläpiviennit
- Läpiviennit on sijoitettu riittävän etäälle viereisistä pinnoista ja katkaistu niin korkealta, että niiden vesieristäminen on mahdollista
- Vedeneristyksen riittävä paksuus on varmistettu mittaamalla
Riski 8: Kosteiden betonirakenteiden päällystäminen aiheuttaa päällystemateriaalin turmeltumisen.
- Betonirakenteet pääsevät kuivumaan suotuisissa olosuhteissa, ilman lämpötila noin +20 ja ilman suhteellinen kosteus alle 50%
- Betonin kuivumisen etenemistä seurataan kosteusmittauksin koko kuivatusjakson ajan
- Pinnoitustyöt aloitetaan vasta sen jälkeen, kun asiantuntija tekee betonirakenteiden kosteusmittaus ja toteaa, että kosteuspitoisuus alittaa asetetut raja-arvot turvallisesti.
- Betonirakenteiden kosteusmittauksissa on huomioita mittaustekniikan epätarkkuus.
Suotuisat olosuhteet betonin kuivumiselle voidaan varmistaa esimerkiksi seuraamalla lämpötilaa ja kosteutta Kaltiot Smart Trackerilla. Jatkuva ja kattava mittaaminen auttaa todentamaan, milloin betoni on riittävän kuiva, jotta seuraavaan työvaiheeseen on turvallista siirtyä. Mittaamisella varmistetaan myös, että työmaan sisäilman kosteus pysyy hyvänä koko sisätyövaiheen ajan.
Riski 9: Materiaalien ja rakenteiden kastuminen vaurioittaa rakennuksen.
- Kastumiselle alttiiden rakenteiden ja rakennusosien suojauskeinot on esitetty suunnitteluvaiheessa
- Myös elementtien suojaus valmistuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja asennuksen aikana on esitetty suunnitteluvaiheessa
- Työmaatoimituksissa suositaan täsmätoimituksia, jotta materiaalien kastumisen riski voidaan minimoida työmaavarastoinnin aikana
- Materiaalit on suojattu kastumiselta
- Jos materiaalit kastuvat, rakennesuunnittelija tekee arvion siitä, täytyykö materiaalit uusia vai voiko ne kuivata ja miten kuivaaminen tulee suorittaa
- Sulamis- ja sadevedet johdetaan pois holveilta
- Kastumiselle alttiita sisätyövaiheita aloitetaan vasta silloin kun rakennuksen vaippa on ummessa lumi- ja vesisadetta vastaan
Kosteussensoreilla voidaan varmistaa, pysyvätkö rakennusmateriaalit ja -elementit kuivina varastoinnin, kuljetuksen, ja rakentamisen aikana. Eräässä tutkimuksessa kerättiin tietoa 220 mittauspisteestä, 23 rakenteilla olevasta rakennuksesta. Tulokset osoittivat, että noin 45% kaikista ulkoseinärakenteiden runkopuista oli märkää. Vielä huolestuttavampaa; noin 80% mitatuista alimmaisen osan (yleensä alaohjauspuun) mittauspisteistä oli märkää! Tutkimuksessa todettiin myös, että suurelementeistä rakennettavissa taloissa 3 elementtiä 12:sta elementistä oli kastunut ilmeisesti kuljetuksen aikana.
Kun rakenteet kastuvat varastoinnissa, tai ennen tai jälkeen asennuksen rakentamisen aikana, on kosteusongelmien riski korkea. On erittäin tärkeää varmistaa, että nämä samat rakenteet myös pääsevät kuivumaan riittävän nopeasti, ettei home ehdi kasvamaan.
Riski 10: Huonolla ylläpidolla rakennus rapistuu hitaasti mutta varmasti.
- Silmämääräisesti poikkeavat havainnot (esim. pintojen värimuutokset, hajut) tarkistetaan ja tutkitaan välittömästi
- Rakennuksesta on olemassa huoltokirja, johon on sisällytetty Kuivaketju10-osio
- Huoltokirjassa esitetään rakennusosien käyttöikätavoitteita, arvioidut kunnossapitojaksot, sekä vaadittavat säännölliset tarkastukset ja huoltotoimenpiteet
- Ylläpidon toteuttamista seurataan ja dokumentoidaan
Huom! Edellä esitetyt tarkistettavat kohdat perustuvat RALA ry:n 13.3.2018 julkaisemaan Kuivaketju10-Riskilistaan. Tässä blogissa esitetyn tarkistuslistan pyrkimyksenä ei ole syrjäyttää asiantuntijoiden antamia ohjeita.
Kosteudenhallinta ja sensorit
Kaltiot Smart Tracker auttaa pitämään rakennustyömaan kosteudenhallinnan tasapainossa.
Sensorit auttavat mm.
- Varmistamaan betonin kuivumiselle suotuisat olosuhteet
- Havaitsemaan materiaalien kastumista kuljetuksen ja varastoinnin aikana
- Varmistamaan, että työmaan sisäolosuhteet pysyvät riittävän kuivina koko sisävaiheen ajan, jotta rakenteet eivät kostu asennuksen jälkeenkään
Kaltiot Smart Tracker on yksinkertainen ja edullinen ratkaisu olosuhteiden seurantaan koko rakennushankkeen ajan. Sensoreidemme avulla voit tarkkailla lämpötilaa ja kosteutta reaaliajassa. Lue lisää ratkaisuistamme rakennustyömaan olosuhdevalvontaan tai ota yhteyttä!
